Täällä satoi pitkästä aikaa vähän enemmän. Sade siis oli oikein toivottua... Kävin kuitenkin kosteudesta huolimatta vähän kuvailemassa kukkia.
Karpaattienkellot ovat päässeet kukinnassa vauhtiin. Tämä valkoinen on jo parisen vuotta saanut rauhassa oleskella penkissäni ja palkitsee minua runsaalla kukinnalla ;)
Tämä sininen on juuri penkkiin istutettu. Ostin sen muutama päivä sitten valmiina taimena, kun siemenkylvö meni pipariksi. Ostin nimittäin pussillisen ko. kasvin siemeniä ja me niitä anopin kanssa innolla kylvettiin. Ihmettelin vähän lehtien muotoa, kun ei se oikein täsmännyt tuon valkoisen kanssa, mutta annoin ajan kulua. Anopilla taimet sitten ehtivät ensimmäisenä kukkaan ja hämmästys oli suuri, kun kukka oli kuin niittyleinikissä. Arvelin puutarhaoppaita selatessani, että kyseessä saattaa olla rönsyansikka, mutta karpaattienkelloa se ei ole kyllä nähnytkään. Siksi siis meni kylvöinto ja ostin valmiin taimen.
Tämä seuraava on peräisin anopilta. Jälleen oppaasta sille löytyi nimi: kultahelokki. Oikein ihanan keltainen ja elinvoimainen perenna. Tätä piti siirtää toiseenkin kukkapenkkiin.
Lapsuuden kotitalossani oli akileijoja, joten piti niitä itsellekin saada. Omat akileijani on siemenestä kylvämiäni.
Äitini antoi minulle samettiruusuja. Tässä yksi niistä.
Yhdestä penkistä löytyy myös erivärisiä ruiskaunokkeja: sinisiä, valkoisia ja vaaleanpunaisiakin.
Mukavaa viikonloppua toivotellen
Karpaattienkellot ovat päässeet kukinnassa vauhtiin. Tämä valkoinen on jo parisen vuotta saanut rauhassa oleskella penkissäni ja palkitsee minua runsaalla kukinnalla ;)
Tämä sininen on juuri penkkiin istutettu. Ostin sen muutama päivä sitten valmiina taimena, kun siemenkylvö meni pipariksi. Ostin nimittäin pussillisen ko. kasvin siemeniä ja me niitä anopin kanssa innolla kylvettiin. Ihmettelin vähän lehtien muotoa, kun ei se oikein täsmännyt tuon valkoisen kanssa, mutta annoin ajan kulua. Anopilla taimet sitten ehtivät ensimmäisenä kukkaan ja hämmästys oli suuri, kun kukka oli kuin niittyleinikissä. Arvelin puutarhaoppaita selatessani, että kyseessä saattaa olla rönsyansikka, mutta karpaattienkelloa se ei ole kyllä nähnytkään. Siksi siis meni kylvöinto ja ostin valmiin taimen.
Tämä seuraava on peräisin anopilta. Jälleen oppaasta sille löytyi nimi: kultahelokki. Oikein ihanan keltainen ja elinvoimainen perenna. Tätä piti siirtää toiseenkin kukkapenkkiin.
Lapsuuden kotitalossani oli akileijoja, joten piti niitä itsellekin saada. Omat akileijani on siemenestä kylvämiäni.
Äitini antoi minulle samettiruusuja. Tässä yksi niistä.
Yhdestä penkistä löytyy myös erivärisiä ruiskaunokkeja: sinisiä, valkoisia ja vaaleanpunaisiakin.
Mukavaa viikonloppua toivotellen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti